Juuri valmistunut laaja nuorten ruokatrendejä avaava Foodata nuoriso -tutkimus paljastaa mielenkiintoisia piirteitä suomalaisnuorten syömisestä ja ruoanlaitosta. Moni ennakkoluulo saa kyytiä tutkimuksen mukaan. Suomalainen ruoka-alan tutkimus- ja kehitysyhtiö Foodwest teki loppuvuodesta laajan Foodata nuoriso -tutkimuksen.

Yli 1100 vastaajan aineisto nostaa esiin jättiyllätyksen.

– Ääripääkeskustelun välistä nousee esiin ilmiö, jota voi kutsua tavismiksi. Nuorten kohdalla näkyy vahva arvostus tavallista kotiruokaa kohtaan. Suosiossa ovat hyvin perinteiset raaka-aineet, kuten kana, kasvikset, kala, riisi, naudanliha ja peruna, kiteyttää Foodwestin tutkimusjohtaja Suvi Luoma.

Luoman mukaan tavismin voi määritellä tutkimuksen pohjalta niin, että suuri osa nuorista ei odota ruoalta mitään mullistavaa, kuten superhyvinvointia tai vegaanisuutta. Näihinkin kiinnostusta löytyy paljon, mutta enemmistölle arjen perustana on tavallinen suomalainen kotiruoka, joka nauttii suurta arvostusta.

Foodata -tutkimus toteutettiin marras-tammikuun aikana 2021-2022 laajalla otannalla kautta maan 15-25-vuotiaiden suomalaisten nuorten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista metodia hyödyntäen. Tutkimuksen mukaan suhtautuminen lihaan on positiivista, jopa positiivisempaa kuin kasviproteiineihin.

– Viime vuosina on totuttu näkemään aika paljon aineistoa, jossa vege-buumi on ollut todella vahvaa. Ilmiönä se kasvaa ja on totta. Samaan aikaan näyttäisi olevan niin, että kuljetaan myös uudenlaiseen tasapainotilaan. Äänekäs polarisaatio saa somessa näkyvyyttä, mutta ruokapöydissä on rauhallisempaa kuin ehkä kuvitellaan, Luoma aprikoi.

Sosiaalisuutta ja sukupuolieroja

Suurimmalle osalla nuorista ruokailu on hyvin sosiaalinen laji. Nuoret arvostavat todella paljon yhdessä syömisen hetkiä, niin kavereiden kuin perheen kesken.

– Myös vastuullisuus nousee nuorten kohdalla esiin.”Ei ruokaa roskiin” on periaate, jota arvostaa suurin osa nuorista. 83 % nuorista arvostaa ns. punalaputettujen ruokien ostamista ja tämä nousi erittäin tärkeäksi vastuullisuusteoksi nuorten keskuudessa. Nuoret näyttävät siis olevan eri ruokakaupan ketjujen tärkeitä hävikintorjuntakumppaneita”, Luoma sanoo.

Myös sukupuolten välillä näkyy eroja painotuksissa.

– Sukupuolten välillä on suuriakin eroja. Nuoret naiset pitävät kasviproteiineja huomattavasti houkuttelevampana kuin miehet. Miesten kohdalla taas naudanlihan arvostus on selkeästi korkeammalla tasolla kuin naisilla, Luoma summaa.

Ruoanlaitto kiinnostaa lähes kaikkia

Foodata-tutkimuksen mukaan ruoanlaitto kiinnostaa nuoria todella paljon. Vain 1 % tutkimuksen vastaajista sanoo, että ei pidä ruoanlaitosta lainkaan.

– Mielenkiintoista on sitten se, mikä nähdään ruoanlaitoksi. Mitä innokkaampi ruoanlaittaja on, sitä selkeämmin ruoanlaitto nähdään hommana, jossa lähdetään ihan alkutekijöistä liikkeelle.

Samaan aikaan on niin, että jos ruoanlaitto ei kiinnosta kovinkaan paljon, nuggettien lämmittäminen tai pikanuudelien keittäminenkin saatetaan kokea ruoanlaitoksi, Luoma avaa.

Tutkimus avaa myös toista näkökulmaa ruoanlaittoon. Foodata nuoriso -tutkimuksen mukaan 6 % suomalaisnuorista tekee ruokaa vain harvoin tai ei ollenkaan.

Tässä ryhmässä korostuvat vanhempien luona vielä asuvat nuoret ja suurin selittävä tekijä on se, että äiti tekee ruoan. Suurin osa myös vanhempiensa luona asuvista nuorista siis osallistuu ruoanlaittoon.