Kasvisruoka valloittaa Englannissa

Miten Englannista on tullut Euroopan free from -markkinoiden johtava maa? Minne Lontoossa kannattaa kasvisruokakulinaristin suunnata? Elintarvikealan ammattilaiset etsivät vastauksia Foodwestin luotsaamalla ERIHYVÄ-opintomatkalla tammi-helmikuun vaihteessa.

Kasvisruoka ja vegaaniset vaihtoehdot ovat ykkösjuttu Britanniassa juuri nyt. Lihattomia ja maidottomia vaihtoehtoja löytyy joka lähtöön: kasvismakkaroita, -pihvejä ja -burgereita, porkkanasta tehtyjä ”spagettisuikaleita”, smoothieita ja erilaisia juomia, tuoreita kasviksia ja hedelmiä helppokäyttöisessä muodossa valmiiksi pilkottuina, valmisruokia ja puolivalmisteita.

Maitohyllystä lähes puolet on korvattu kookoksesta, soijasta, manteleista tai kaurasta valmistetuilla juomilla. Tofun rinnalle ja jopa sen ohi ovat nousseet erilaiset quorn-valmisteet. Monet ovat viettäneet juuri veganuarya eli lihatonta tammikuuta tai vähintään flexanneet eli vähentäneet lihan syöntiä. Kasvisruoka on terveellistä ja trendikästä sekä eettistä ja kestävää.

Living in a bubble – premium-tuotteita keskustassa

Jos haluaa saada pikakatsauksen superlaadukkaisiin ja myös superhintaisiin vege- ja muihin free from -tuotteisiin, kannattaa suunnata varakkaan Kensingtonin Whole Foods -myymälään. Sieltä voit ostaa juuri valmistettua smoothieta juomabaarista tai vastapaistettua leipää omasta leipomosta.

Oma osastonsa on tuoreelle kalalle ja lihalle. Alakerrassa on mittava tuoretori luomutuotteineen. Gluteeniton trendi ei ole missään nimessä ohi. Päinvastoin tuotekategoriaan on tullut paljon uusia tuotteita ja niitä esitellään näyttävästi. Muita nousussa olevia dieettejä ovat FODMAP ja paleo. Muovista halutaan eroon ja vesipullo on nyt uudelleenkäytettävä juomapullo – trendikäs vaikka joogatunnille mukaan otettavaksi.

Lontoolaisten ykköstavaratalo on Selfridges (Harrods on vain turisteille). Sinne aidot lontoolaiset suuntaavat, kun haluavat ostaa parasta perhejuhliin, hääpäivälahjan vaimolle tai Valentine-paketin tyttöystävälle.

Ruokaosastolla Selfridges julistaa, että ruoasta ja juomasta nauttiminen on iloinen ja onnellinen asia: Eat and drink happy! Sen sijaan, että pakottaisit itsesi erilaisten rajoitteiden takia ostamaan -ton sitä ja -ton tätä, valitse nautinnolla erilaisia free from -vaihtoehtoja ja voi hyvin. Ja kaikki on pakattu äärimmäisen kauniisti.

Real life – elämää markettien maailmassa

Mutta tämä on vain kuplaa: arkipäivän elämä tapahtuu rikkaan keskusta-alueen ulkopuolella. Tavalliset perheenäidit, opiskelijat ja eläkeläiset tekevät ostoksensa Tescon ja Sainsburyn supermarketeissa keskustan ulkopuolella ja lähiöissä.

Valikoima täällä on vastaava mutta edullisempi, eikä kaikkia hurjimpia erikoistuotteita löydy. Samat trendit ovat kuitenkin näkyvissä: free from ei ole enää vain niche-trendi, vaan joka tuotekategoriaan on upotettu gluteenittomia, maidottomia, lihattomia tuotteita.

Nämä ilmiöt ovat siirtymässä valtavirtaan ja taustalla eivät niinkään enää ole allergiat tai intoleranssit vaan lifestyle-valinnat. Britannia on todella free from -tuotteiden ykkösmaa ja löytöretki sinne kannattaa ehdottomasti tehdä.

 

ERIHYVÄ-hankkeen matkassa

Foodwestin luotsaama ERIHYVÄ-hanke teki opintomatkan Lontooseen 29.1.–3.2. Matkan tavoitteena oli tutustua Englannin free from -sektoriin.  Erityisesti mielenkiinnon kohteina olivat gluteenittomat, laktoosittomat, allergeenittomat ja kasvistuotteet.

Miten Englannista on tullut Euroopan free from -markkinoiden johtava maa? Sitä selviteltiin kattavissa seminaariesityksissä ja kauppakierroksella. Lisäksi matkalaiset saivat tietoa jakelukanavista ja vientimahdollisuuksista.

Matkalle osallistui 21 elintarvikealan ammattilaista. Foodwestin puolesta matkajärjestelyistä vastasivat kehityspäällikkö Eeva-Liisa Häkli ja markkinatutkija Emmi Penttilä. Tasokkaan matkaohjelman oli koonnut HRA Food & Drink.

ERIHYVÄ, tarpeita ja mahdollisuuksia -hanke kestää vuoden 2018 kesäkuun loppuun asti. Hanke saa rahoituksen Manner-Suomen maaseutuohjelmasta 2014–2020.

Katso opintomatkan seminaariesitykset: www.erihyva.fi

 

 

 

 

 

 

 

Artikkelin kirjoittaja: Eeva-Liisa Häkli.

Jaa