Foodwestin tuotetietopalvelussa työskentelee tiimi, joka seuloo virheelliset pakkausmerkinnät pois markkinoilta. Yksi suurimmista asiakkaista on maailman kaikille mantereille levittäytynyt Mars.
Maailmanlaajuisen yrityksen tuotepakkauksella on takanaan pitkä tie ennen kuin se on valmis kaupan hyllylle eri maissa. Kaikkialla on omat säädöksensä, ja pakkausmerkinnät täytyy tehdä maassa maan tavalla. Suomen osuuden tästä työstä Marsin eläinruokapakkauksille ja muutamille muille brändeille tekee Foodwest.
Pakkausmerkintöjen asiantuntijan Elena Syväjärven työpöydän kautta kulkevat niin lemmikkiruokapakkaukset kuin riisi- ja ateriakastikepakkaukset – kaiken kaikkiaan toistakymmentä eläinruoka- ja elintarvikebrändiä.
– Tarkistamme, että pakkausvedoksissa on lainmukaiset tuotemerkinnät ja markkinointitekstit Suomen markkinoille ja ettei käännöksissä ole kirjoitusvirheitä tai suomalaisittain hassuja ilmauksia. Tekstien lisäksi katsomme, että kuvat antavat tuotteesta oikean mielikuvan, Syväjärvi listaa.
Mars Finland valitsi Foodwestin kumppaniverkostoonsa lähes kymmenen vuotta sitten.
– Foodwest on toteuttanut meille eläinruoka- ja elintarvikebrändien suomenkielisten pakkausten tarkistuksia ja käännöksiä. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja Foodwest on pystynyt vastaamaan vaatimaamme nopeuteen joka kerta, sanoo Marsin Pohjoismaisessa yksikössä toimiva Campaign Production Manager Kirsi Holm.
”Terve sydän” on kielletty
Tekstiä on pakkauksessa vähän, mutta jokainen sana on sitäkin merkityksellisempi, sillä harhaanjohtava pakkausmerkintä on pahimmillaan hengenvaarallinen. Pakkauksenlukutaidon taustalla on runsaasti piilotyötä, ja muuttuvien säädösten maailmassa on pysyttävä ajan hermolla.
– Käyn asiat läpi tietyn tarkistuslistan mukaan kuluttajan ja lainsäädännön näkökulmista: tuotenimet, ainesosat, allergeenit, lisäaineiden ryhmänimet, ravintoarvoilmoitukset, kuvat, yleisilme ja markkinointitekstit. En myöskään lähetä yhtään pakkausta eteenpäin ennen kuin se on tuplatsekattu täällä meillä, Syväjärvi sanoo.
Eläinruokapakkauksissa nojataan lähinnä EU-lainsäädäntöön, mutta ihmisruuissa on lisäksi paljon kansallista lainsäädäntöä, kuten laktoosittomuusmerkinnät sekä juuri muuttuneet lihan ja maitotuotteiden alkuperämaamerkinnät.
Maakohtaisia tulkintaeroja Syväjärvi tosin huomaa usein eläinruokatuotteissakin, etenkin markkinointiteksteissä. Esimerkiksi terveys-sanaa ei Suomessa suositella käytettävän lainkaan, vaikka englannin ”healthy” siihen helposti kääntyy.
– Mainonnan ei saa viitata millään tavalla siihen, että ruoka parantaisi eläimen terveyttä. Meillä Healthy Heart on hyvinvoiva sydän.