Suomalaisen ruoan vienti on polkenut jo pitkään lähes samalla tasolla, vaikka potentiaalia olisi huomattavasti enempään. Tätä haastetta lähdettiin ratkaisemaan Into Seinäjoen ja Foodwestin yhteisessä, EU-rahoitteisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on kasvattaa Suomen ruokavientiä ja vahvistaa alan yhteistyötä. Kaksivuotinen hanke päättyy vuoden 2025 lopussa, ja Foodwestin kehityspäällikkö Jaakko Holtinkoski avaa nyt loppusuoralle ehtineen hankkeen taustaa ja tuloksia. 

– Yhteistyö lähti liikkeelle siitä, että Etelä-Pohjanmaa on vahvasti ruokamaakunta. Hankkeen kulmakivenä on ollut parantaa eri alueiden ja kehityshankkeiden välistä yhteistyötä ja välttää siten päällekkäistä tekemistä. Tavoitteena on myös ollut lisätä yritysten välistä yhteistyötä sekä alueellisesti että kansallisesti, hankkeen projektipäällikkönä toiminut Holtinkoski kertoo. 

Tulokset ja opit: asenne on muuttunut 

Tuloksia on saatu monella tasolla. Holtinkosken mukaan yksi tärkeimmistä havainnoista on yritysten ajattelutavan muutos. 

– Minut on yllättänyt positiivisesti se, että yritysten ilmapiiri on muuttunut. Aiemmin on ehkä yritetty tehdä vientiä yksin, eikä haluttu jakaa osaamista. Nyt yritykset ymmärtävät, että ne markkinat, mihin mennään, ovat isoja. Vaikka oltaisiin Suomessa kilpailijoita, niin maailmalla voidaan olla kumppaneita, hän kuvaa. 

Konkreettinen palvelupolku yritysten tukena 

Yritykset ovat myös saaneet konkreettista tukea vientivalmiuksiensa kehittämiseen. Tavoitteena on ollut rakentaa selkeä palvelupolku yrityksille, jotka tarvitsevat apua esimerkiksi rahoituksessa, tuotekehityksessä tai markkinatiedon hankinnassa. 

Hankkeen aikana Foodwestin vahvuudet kuluttaja-, tuote- ja markkinaymmärryksessä ovatkin olleet tärkeässä roolissa yritysten tukemisessa. 

– Me pystymme auttamaan yrityksiä tuotteiden ja tuotekehityksen kanssa, mutta myös siinä, että autamme ymmärtämään markkinaa ja markkinointia paremmin. Yrityksellä voi olla jokin tuote, johon pitää tehdä pieniä muutoksia, että se sopii tietylle markkina-alueelle. Pitää tuntea oma tuote, mutta myös se markkina, jonne on menossa, Holtinkoski selittää. 

Suomen ruokaviennin vahvuudet ja haasteet 

Suomen ruokaviennin vahvuuksia ovat korkea laatu, puhtaus ja turvallisuus. Esimerkiksi suomalainen voi, maitojauhe ja kauratuotteet ovat haluttuja maailmalla. 

Haasteena on Holtinkosken mukaan kuitenkin se, että vienti koostuu edelleen liikaa raaka-aineista ja liian vähän jalostetuista tuotteista. 

– Meidän pitäisi viedä enemmän lisäarvotuotteita maailmalle. Nyt usein käy niin, että viedään vaikkapa puhdasta kauraa ja siitä tehdään mysliä muualla, jolloin lisäarvo jää sinne. Jos se jäisi meille, nostaisimme samalla viennin jalostusarvoa, Holtinkoski selittää. 

Katse tulevaisuuteen 

Hankkeen aikana on rakennettu vahva perusta tulevaisuutta varten. 

• Mukaan on osallistunut kymmeniä yrityksiä, ja heidän kanssaan on toteutettu työpajoja, markkinatutkimuksia ja pakkausratkaisuja, jotka auttavat suuntaamaan tuotteet oikeille markkinoille.

• Yli sata sidosryhmätapaamista on koonnut yhteen yrityksiä, rahoittajia, kehitysyhtiöitä, tutkimuslaitoksia ja muita toimijoita edistämään yhteisiä tavoitteita. 

• Paikallinen ekosysteemi on visualisoitu, jotta yritykset löytävät helpommin oikeat kumppanit rahoitukseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin. 

Vaikka hanke päättyy vuoden lopussa, työ ei lopu siihen. Nyt kerätyt opit ja verkostot siirretään eteenpäin, jotta ne tukisivat myös tulevia kehityshankkeita. 

– Meillä on Suomessa paljon osaamista ja tuotteita, joihin voimme olla ylpeitä. Kun teemme asioita yhdessä ja pitkäjänteisesti, meillä on kaikki mahdollisuudet kasvattaa ruokaviennistä todellinen menestystarina, Holtinkoski summaa.